ihmetys

Oikeastaan voisi luulla miten helppoa tämä on. Niin mikä? Sukututkimus.

Eteen on tullut erinäisiä huomioita siitä miten tässäkin löytyy näitä rahastavia tahoja hieman liikaa. Ongelmallista tässä ei sinänsä ole tuo maksaminen vaan se,ettei voi olla edes varma saako vastinetta panostuksella. Siten muutama huomio tulevalle sukututkijalle..

Dna-tutkimus ..aina löytyy tarjous, johon voit tarttua myheritage esimerkiksi nyt 49,00 euron hintaan. Normaalihinta 79,00 ei sekään konkurssiin vie. Lähetät ottamaan näytteen laboratorioon ja ostat postimerkin, 1.95€ ja kahden viikon päästä saat vastauksesi. Tutkimuksia tekee useampi yritys ja lopputulos on sama minkä valitsetkaan.

Sukupuuta voit taas rakentaa moneen paikkaan,mutta selvyyden nimissä valitse mihin rakennat. Muussa tapauksessa tiedot sukupuustasi vaihtelevat. Ohjelmat eivät päivitä toistensa tietoja eikä se tieto ole välttämättä tarjolla noin vain ilman jäsenyyttä. Itse rakennan puutani toistaiseksi kolmeen paikkaan 1.my Heritage 2.geni/familytree en ole päättänyt kummasta pidän enemmän. Erot? Myheritage tarjoaa vapautta. Tällä tarkoitan sitä vapautta luoda omat profiilinsa ja vastata niistä luonnollisesti. Genissä tavoitteena on yhden profiilin unelma,mutta käytännössä tuplia löytyy ja virheitäkin.Jälkimmäinen on se oudompi seikka,koska yhdellä profiililla voi olla suuri joukko tekijöitä ja vielä henkilöitä jotka tarpeen tullen muokkaavat. Geni on itselleni vielä kysymysmerkki, sillä siinä ärsyttää vietäväksi asti nuo projektit.On tietysti positiivista kun tässä nähtävissä,mutta se kaunis ajatus ei riitä toteutukseen asti = monta kokkia oudompi soppa. Projekteissa kuka tahansa voi luoda profiilin vaikka sukulaisestasi. Ongelmalliseksi tuon tekee se,että profiilin luoja tulee pysymään mukana ja miten ne lisätyt tiedottaan ei pidä aina paikkaansa esim. sodassa kaatuneet tms. Minusta olisi parempi pitää se sukulaisille kuuluvana asiana. 

Sukututkimusta tekevistä maallikoista , sinusta ja minusta muutama sananen. My Heritagen puolella pääasiassa hyvin rento auttavainen tunnelma. Genin puolella käyttäjistä huokuu pikkusieluisuus,nurkkapatrionismi jne. Uusia tulijoita kohtaan. Ärsyynnyin naamakirja ryhmässä lisää.

Ja onhan ohjelma gramps ladattavaksi koneellesi. Latasin sen hupimielessä ja teen siitä back-up versio 1:n Eli rakennan siihen täysin saman sukupuun kuin mitä olen nettiin saanut aikaiseksi. Siihen taidan laittaa huomattavasti enemmän sisältääkin tarinan muodossa. Eli vaihtoehtoa löytyy ja tässä mainittu vain pieni osa.

Kotimaisia yhdistyksiä löytyy ja tietoakin vaikka miten paljon nykyisin ihan suomeksi. Liityin kahteen ja toistaiseksi hyvin antoisaa ja tietorikasta. Eli mukaan vaan joukkoon iloiseen. Tuntuu miten tämä aihepiiri kaipaisi vähän lisäystä ja teen sen kyllä. Monet tahot järjestää sukututkimuskurssitusta netissä ja tästäkin lisää. Tutkimuksiin.

10 vuotta hiljaa

 On totta miten tämä bloggaaminen jäi. Tilalle tuli erilaisia projekteja joista jokainen vei mennessään. Toki niistäkin olisi voinut jakaa paljonkin, mutta yksinkertaisesti aika ei riittänyt ja toinen hitsin hyvä syy oli motivaationpuutos. 

Tämän vuoden alussa tein ja ostin dna-testin. Oli mielenkiintoista tietää mistä oikeasti tulen vai olenko vain vaatimattomasti ei mistään kotoisin. Noh oikeasti tulos oli itselleni yllätys, sillä en ole tuntenut kovinkaan paljon itseäni suomalaiseksi. Testi selvästi osoittaa 68% suomensukuinen lukien mukaan menetetty Karjala sekä Pietarin alue ja Viro. 32% skandinaavinen ja 2% inuiitti. Yllättävää etenkin jälkimmäinen.

Sukututkimusta tehty nyt aktiivisesti lähes kuukausi. Sukujuuria seurattu eri sukupuun oksia lisäten historiaa nimin ja kuvin. Luonnollisesti kiinnostus kasvaa perehtyen elettyyn elämään iloineen ja suruineen viitaten eri sairauksiin kuin yhteiskunnallisiin muutostiloihin hmm sisällissota miksi sitä kutsua haluatkin.

Miksi tutkin? Miksi en tutkisi. Ainoa harmi on se, etten aiemmin aloittanut ja kerännyt materiaalia tarinoita ym. Nyt kovemmin on paneuduttava. Haastetta lisää 1906 tullut into suomalaistaa sukunimiään eikä sitä helpota 1800-luvulla tapa muuttaa sukunimeä oli lähes maantapa kun 1700-luvulla sentään oltiin jonkun poikia ja tyttöjä. Helppo kohta heittää hanskat tiskiin eikö? Itselle se on yksi lisämauste ja on hauska nähdä mihin päästään. 

Peli avattu hiljaiselon jälkeen.